tiistai 28. heinäkuuta 2015

Kotka veneilijän silmin


Kotkan vierasvenesatama kuuluu omiin kaupunkisatamien suosikkeihin.
Siisti, Kaunis, Riittävän rauhallinen, hyvät sauna- ja pesutilat meren läheisyydessä 
(saunasta pääsee uimaan, jee!!) ja hyvä palvelu.

Kauppa ja nähtävyydet kävelymatkan päässä, ainakin suurin osa.
Itse olen täysin rakastunut Sapokan veisipuistoon, aivan kuin tyttärenikin.
Ensi kerralla olemme kyllä ainakin pari yötä ja tutkimme kaupunkia paremmin.

Kehittämisen varaakin on, kuten aina. Aurinko voisi olla kirkkaampi, ja..
Säätämisen varaa olisi ainakin naisten saunan lämpötilassa (oli aikas kuuma).
Pyörävuokraus olisi kiva lisä, sillä tavoin perheet pääsisivät paremmin tutustumaan "kaukokohteisiin" eli yli 2 km päässä oleviin paikkoihin. Vertailukohteena Loviisa, jossa vuokrataan satamasta pyöriä (myös lapsille) sekä pyöräkärryjä, jotta mm. kaupassa käynti helpottuu.

Mainostamalla Kotkan vierailukohteita veneilijät huomaisivat paremmin paikan monipuolisuuden ja myös viipyisivät pidempään, mika toisi tuloja niin yrittäjälle, kuin kaupungille.
Pienestä mainostuksesta hyotyisivät etenkin ne perheet, 
jotka eivät ole vierailleet Kotkassa aikaisemmin.

Me seikkailemme usein itsenäisesti, kartan kanssa ja ilman. Tosin vierailen mielelläni kunkin kaupungin visit-sivustoilla ellei kaupunki ole ennestään tuttu.
Pieni ekstra saa asiakkaat palaamaan kerta toisensa jälkeen.

perjantai 24. heinäkuuta 2015

Kaksin Tyttösen kanssa


Kun saavuimme eilen Loviisan satamaan nukuimme taas kerran ihan reilut päiväunet.
Hyvin levänneinä lähdimme kaksin kaupunki kierrokselle.
Kiertelimme pitkin Loviisaa ja sattumalta löysimme Herttanen-putiikin 
(siellä Suur-kirppiksen ja A-liikkeen kulmilla, katua en tiedä). 
Harmiksemme kauppa oli kiinni, mutta oli ihana uusi tuttavuus Loviisassa.

Kipa-kirjakaupan kautta päädyimme Krintiin
 (vanhassa kirppis-talossa lähellä aukiota missä Kuningattarenkatu ja Puutarhakatu yhtyy)
En muista oliko kauppaa viime kesänä Loviisan vanhat talot tapahtuman aikoihin, 
mutta ihana se oli.
Krinti on pieni ja soma lifestyle-putiikki& verhoomo, 
joka myy kaikenlaista ihanaa uutta ja vanhaa.
Ostin Porvoolaisen Lilla Tvålfabrikenin käsintehtyä sitrussaippuaa. 
Odotan kovasti, että pääsen kotiin sitä kokeilemaan.




Hassua miten järjettömän onnelliseksi ihminen voi itsensä tuntea vain kävelemällä pitkin katuja, käsi kädessä tyttärensä kanssa.
Onnen hetkiä.


P.s. Kun taannoin luin Mehukekkereiden Veeran kirjoituksen Aikuisten värityskirjasta: ihastuin, että niitä oli edes saatavilla.
Marketeissa noita aikuisten versioita selaillessa, ei omanlaista kirjaa oikein löytynyt. 
Loviisan Kipaan eksyessämme allaoleva ruotsinkielinen kaunotar tuli vastaan. 
Ihanuus lähti mukaan loppulomaa sulostuttamaan.


tiistai 21. heinäkuuta 2015

Veneessä kuin kotonaan


Veneellä tilat ja toiminnot ovat yleensä kompaktit ja 
veneen suunnittelusta riippuen hyvin tai huonosti toimivat (aivan kuten kotonakin).
Veneemme on Sunmarin 870c, takaosan avotilaan saa avattua pressukatoksen 
(mikä on pelastanut monet sade/tuulikelit suojallaan).

Veneen tilat ovat aika passelit neljälle. 
Etenkin reilun viikon kesälomalla tavarat saa näppärästi paikoilleen. 
Märkäpuvut ja muut snorklauskamat vievät paljon tilaa, 
mutta mitäpä sitä ei tekisi harrastuksen vuoksi. 
(Mainittakoon, että tänä vuonna ne ovat kotona viileästä ilmanalasta johtuen)

Pienten tilojen hyvinä puolina on, että tavarat on pakko korjata pois ja laittaa paikoilleen. 
Samassa tilassa kun syödään, piirretään, pelataan, leikitään...
Reissuissa tavarat pysyvät vuodesta toiseen melkein samoilla paikoilla. 
Näin asiat löytyvät, eikä esim. kadonneita omenoita tarvitse kaivaa syksyllä 
muumioituneina erinäisten lokeroiden pohjilta. 
Ja usko pois, niitä lokeroita on paljon.


* kadonnut osio: Niin veneellä kuin kotonakin arvostamme molemmat rentoa oleskelua. Kotona se jää monien hommien (lue ranchilla hitokseen tekemistä, mistä kyllä tykkään) vuoksi vähemmälle.
On tyynyjä, vilttejä, tarpeen vaatiessa kaivetaan untuvamakuupussi takakannen pelaajien lämmikkeeksi.
Rakastan sitä, että tila toimii. Lapsiperheelle veneen pelastus on pressukatos takakannen yllä. Kuvauspäivänäkin tuuli ihan järjettömän kovaa, mutta kaunis auringonpaiste lämmitti iltapäiväkahvittelijaa.. Täyttä luksusta.
En enää näin jälkikäteen muista mikähän mahtoi olla jutun ydin, mutta lomalla sitä ottaa hieman rennommin..
 Kaipa se ydinajatus on, että veneellä yritämme pitää asiat paremmin järjestyksessä kuin kotona konsanaan. Asioiden pitää olla ensin toimivia sitten vasta nättejä - kotona voi olla joskus toisinpäinkin.


p.s. On se ihanaa huomata pari päivää tekstin julkaisemisen jälkeen, että puolet teksteistä on kodonnut käsittämättömästä syytä X jonnekin bittiavaruuteen. 
Syy lienee tabletin bloggerissa mikä ei oikein toimi (sillä se on suunniteltu puhelimiin...) 
kunnolla, noh kaivelen tekstit muistini syövereistä.. 
well well, Kadonnut osio*

sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Merilomalla

Pirttisaaressa


 Laguunisaareen rantauduimme pakoon eilistä kovaa tuulta. Saaren suojasta löytyi kauan kaivattu kesän lämpö.
Kesäloma. Merellä. Rauhassa, leväten. Viikonloppu meni nukkuessa tänään suuntaamme retkelle Svartholman linnoitukseen.

tiistai 14. heinäkuuta 2015

Pihakeittiö

Kesäkeittiömme sijaitsee aivan keskellä pihaa. Sen erottaa talosta auton (lue traktorin) mentävä ajoväylä.
Pihakeittiömme perustana on puugrilli ja "kota", joita käytämme ympäri vuoden.
Kesäinen lisä keittiöön ovat kaasulla toimivat grilli ja muurikka.


Juuri viime viikonloppuna tulen ääressä istuessani mietin: 
Mitä kaipaisin eniten kodissani, jos muuttaisin pois?
Kyllä tulen äärellä olemista, kokkaamista, rentoa hengailua. Sitä kaipaisin.



Puugrilli taipuu moneen, kunhan on mielikuvitusta ja aikaa ruoanlaittoon.
Alla oleva kokonainen kanakaan ei ole varsinaista Fastfoodia.


 Hunajaiset jälkiruokapersikat - oli muuten hyvää...


Muurikkaletut lienevät yksi kesän suosikeista. Yllä Nokkolettu-versio.

 Pikkukuuset ruukuissaan asennettiin esteeksi lastenjuhlien ajaksi, 
mutta saivat jäädä kunnes löytävät paikkansa tiluksilta.


Talvista Sanomalehtikalaa ja kesän savustusta.



Grillialue koko komeudessaan. Vasemmalla häämöttääkin lasten suosiossa oleva hiekkalaatikko.
Muutamia esteettisiä ja toiminnallisia parannuksia voisi tehdä, mutta näinkin erittäin toimiva.
Millainen pihakeittiö teillä on?

sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

Pantone 2015 ja kesäterassi


 Terassin uudistus sai alkunsa Pinterest selailusta ja sen innoittamia ajatuksia voit kurkistaa täältä.
Sitten löysin kaapista väreihin sopivan kankaan, Seeds'in Barn tones-sävyt meillä on 
omasta takaa talon seinässä.
Alkujaan ajatuksena oli laittaa jonkinlainen sohva terassille, mutta viileähkö sää pakottaa auringossa lepäilijät terassille tuulen suojaan nautiskelemaan.






















Flammentanz ja Pohjanpoikakin aloittelevat kukintaansa ja 
voi pojat, siitä tulee upea etenkin Flammentanzin kohdalla.




 Ensi vuonna terassi onkin aivan toisenlainen.. hih.


perjantai 10. heinäkuuta 2015

Pikaisesti Hollannissa


 Pistäydyimme lounalla niin meno kuin paluu-matkalla S-Hertogenboschissa. Ihastuimme paikallisiin kauppoihin - on erikseen lihakauppa, hedelmäkauppa, juustokauppa, kalakauppa...
Aivan käsittämättömän ihania tunnelmallisia kauppoja.



 Ruoka oli erinomaista, juomat hyvin kylmiä ja sää erittäin kuuma (+32-38C)



 Ihastuimme täysin paikallisiin taloihin. Rakennukset ovat kauniita ja niitä ympäröivät puutarhat ja istutukset todellisia taidonnäytteitä. Ei voinut muuta kuin huokailla ja ihastella.
Toisin sanoen en tajunnut edes kunnolla valokuvata kun ihastelin..


























Paluumatkan auringon lasku.
Reissu oli IHANA. 
Oltiin kaksin, kurvailtiin ja tutustuttiin Hollantiin hieman turisti-Amsterdamia pidemmälle. Suosittelen. 
Ihmiset ovat ihania, puhuvat pääosin hyvää englantia, 
ruoka on hyvää ja juomat kylmiä.

p.s. Ota käteistä - ulkomaiset pankkikortit eivät toimi maksuvälineinä.


maanantai 6. heinäkuuta 2015

Juhlahumua



Kesäinen juhlakautemme alkoi ennen juhannusta siskoni vauvan ristiäisillä. 
Pienet juhlat perheen kesken, ihanat tarjoilut ja mahtava aurinkoinen sää.



"Äitii, onks sun pakko aina kuvaa..."

Me and my Boy

Juhannus sujui rauhassa vesillä, nautiskellen kivasta kelistä, hyvästä ruoasta ja no päiväunista.
Juhannuksen jälkeen arki ja uudet juhlat.

Kuopuksemme Poikanen täytti 4 vuotta ja syntymäpäiviä juhlittiin asianmukaisella antaumuksella.




Kas ja äidin kahvikuppikin on päässyt kuvaan =)






Neljä viikonloppua kestänyt juhlahumu huipentui ystäväni pienokaisen eilisiin ristiäisiin.
Patukan kuvat ovat vielä kamerassa yhdessä reissukuvien kanssa 
(karkasimme miehekkeen kanssa kahdeksi päiväksi Hollantiin - kaksin..)..
Keikkaa pukkaa, mutta tämä viikko rauhoitetaan uimakoululle ja terassin kohennukselle.
Enää 9 aamua ja sitten alkaa loma.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...